Tölkkifoorumi.fi - Keskustelua volkkarin hyötyajoneuvoista

Ameriikan miehet suosittelis 0,6 bar paineita noihin mun renkaisiin. 1,3 bar nurkilla alkaa paineet tippua tosi herkästi. Porin tapahtumassa paineet tiputettiin 1,2 bar paitsi oikea takarengas tiputettiin vahingossa 0,9 bar paineeseen ja se vanne oli tapahtuman jälkeen vähiten naarmuilla. Vielä en ole hirveästi kerennyt tiputtelemaan paineita kun on mukamas aina niin kiire ajella, aina jäänyt 1,5-1,2 lukemaan.

Laitoin tälläset tilaukseen: http://www.ebay.co.uk/itm/Brass-Tire-De ... 093wt_1272

21,1e ei ollut omasta mielestä paha hinta että saa jokaiseen venttiiliin ruuvattavat säädettävät rajapaineventtiilit. Jatkossa tylsät hetket paineiden alentamisessa on sitten kun noi venttiilit pettää kun menee roska väliin ja karkaa kaikki paineet.

no mut sitten voi ottaa kaverilta vähän paineilmaa

Onko kellään kokemusta typpitäytöstä? Sanovat, että etenkin etelään lähitjöillä (enkä tarkoita tässä Hankoa) kannattaisi täyttää typellä, ei karkaa kuulemma niin helposti renkaista.
Typellä täytettyjä renkaita käytetään vielä harvakseltaan suomalaisessa liikenteessä, vaikka niillä saavutettaisiin monia hyötyjä. Typen etu on, ettei se haihdu renkaasta ulkoilmaan samalla tavalla kuin paineilma.

"Näin renkaassa säilyy oikea paine, jonka ansiosta ajoneuvon vierintävastus on pienempi. Sen seurauksena polttoaineen kulutus pysyy aisoissa, päästöt vähenevät ja ajettavuus paranee.

Paineilmalla täytetyssä renkaassa on happea noin viidennes ja typpeä 79 prosenttia. Happi haihtuu ajan myötä renkaasta, joten ilmanpaine laskee. Liian alhainen paine kiihdyttää polttoaineen kulutusta ja lisää päästöjä.

Meillä typen käyttäminen renkaissa ei ole yleistynyt samaan tahtiin kuin eräissä muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Italiassa ja Saksassa vihreillä venttiilinhatuilla varustettuja typellä täytettyjä renkaita näkee huomattavasti enemmän liikenteessä kuin Suomessa.

Silloin tahtovat ilmanpaineet renkaissa laskea pakkasen vuoksi.

Paineilmalla täyttäminen on ilmaispalvelua rengasliikkeissä ja huoltoasemilla. Sen sijaan henkilö- ja pakettiautojen renkaiden täyttäminen typellä maksaa esimerkiksi Pohjolan Renkaassa viisi euroa renkaalta. Raskaalta kalustolta peritään 10 euroa renkaalta.

Renkaassa käytettävä paineilma sisältää kosteutta. Kun renkaan lämpötila vaihtelee, sen sisäpintaan tiivistyy vettä. Tämä voi aiheuttaa ruostumista ja hapettumista vanteissa. Kosteus ja happi heikentävät myös renkaan kumiseosta.

Typpi on kuivaa ja palamatonta, eikä se reagoi muiden aineiden kuten kumin, teräksen tai alumiinin kanssa. Näin vanteiden ja renkaiden kunto pysyy hyvänä."

Onhan se hienoa että täytetään typellä mutta hyödyt on melko olemattomat. Syy että käytetään typpeä on että se on edullisin kuiva kaasu mitä voi kaupasta ostaa, edullisempaa kuin kuiva paineilma. Kuiva paineilma laajenee lämmöstä ihan samalla tavalla, ja käytännössä poistuu ihan yhtä nopeasti renkaasta koska ilma sisältää 75% typpeä.

DehlerProfivaari kirjoitti: Paineilmalla täytetyssä renkaassa on happea noin viidennes ja typpeä 79 prosenttia. Happi haihtuu ajan myötä renkaasta, joten ilmanpaine laskee. Liian alhainen paine kiihdyttää polttoaineen kulutusta ja lisää päästöjä.

Eli kun tarpeeksi kauan täyttää normaalisti rengasta, siellä on jäljellä pelkkää typpeä.

Hölmöläisten hommaa sanoisin, mutta kai tuosta joku eurot saa omaan taskuun.

"1# Makkaranpaistoreissulla" muut laskivat paineita, minä ajelin nastat poistetuilla yli 10v vanhoilla Nokian M+Sillä 3 bar paineilla? Kerran minutkin hinattiin, kun etupuskuri upposi poteron pohjaan ja kaikki neljä pyörää kuopivat pehmeässä hiekassa

Aika paha pitää maaston olla, että paineiden laskusta saa oikeasti hyödyn, kun ajattele arkipäiväistä mahdollisuutta nostaa paineet maantiearvoihin, ellei ilmaa ole ole mukana valmiiksi / kompuraa. "Firman" maastoajoleireillä ollaan ajeltua aina maantiepaineilla, siis ei ole koskaan ollut tarve laskea vaikka alla on ollut autoja jossa se onnistuu ajon aikanakin.

0.9 bar rengaspaineet ei tehneet hyvää vanteille. Kulutin etuvanteesta ison palan ja takavanteesta vähän pienemmän.

Isommilla paineilla pito on ollut huono. Mutta syy siihen on varmaan viskon toimimattomuus. 1.2 bar ja 0.9 bar välillä on iso ero mudassa. 3 bar katupaineilla on turha edes yrittää mihinkään vähänkin liukkaampaan paikkaan, renkaan pinnan tukkii sileä mutakerros.

1.2 bar alemmilla paineilla renkaan runko antaa periksi, tuntuu että kun päästää ilmaa pois niin paine tippuu nopeasti. Seuraavalla kerralla 1.2 bar paineella ja toivotaan että vanteet säilyy paremmin. Viskokin olisi hyvä korjata.

renkaan pinnan tukkii sileä mutakerros

Riittävä kehänopeus pitää pintakuvion puhtaana

Kokeilin katupaineilla, ykkönen sisällä ja kierrokset tapissa ei auttanut.

Lisää tehoa että jaksaa kakkosellakin sutia?

3 bar katupaineilla ajelin, niin kauan kulki kun ei jäänyt pohjasta kiinni...

T3Syncro kirjoitti:"1# Makkaranpaistoreissulla" muut laskivat paineita, minä ajelin nastat poistetuilla yli 10v vanhoilla Nokian M+Sillä 3 bar paineilla? Kerran minutkin hinattiin, kun etupuskuri upposi poteron pohjaan ja kaikki neljä pyörää kuopivat pehmeässä hiekassa

Aika paha pitää maaston olla, että paineiden laskusta saa oikeasti hyödyn, kun ajattele arkipäiväistä mahdollisuutta nostaa paineet maantiearvoihin, ellei ilmaa ole ole mukana valmiiksi / kompuraa. "Firman" maastoajoleireillä ollaan ajeltua aina maantiepaineilla, siis ei ole koskaan ollut tarve laskea vaikka alla on ollut autoja jossa se onnistuu ajon aikanakin.

Kyllä sillä paineen laskulla on ihan älytön ero, lukkoja ei tarvii nykii koko ajan päälle ja esim. Jatilan reissulla laitoin kerran takalukon päälle varuiksi (ei tosin tainnut keritä edes kytkeytyä), tuskin edes olis tarvinnut ja makkaran paisto reissulla käytin lukkoja ainoastaan kun hinasin teitä ylös milloin mistäkin montusta

Suurin hyötyhän tuosta paineiden laskusta tulee siitä että isompi osa renkaasta osuu maahan. Tuon näkee jo silmällä, kun paineita alentaa. Ja varmasti enemmän hyötyä tuosta on juurikin AT/MT renkailla, joissa lisää kulutuspintaa tulee vielä reunoilta. Samoiten kivikossa matalalla paineella rengas suorastaan tarraa maastoon kiinni, eikä vain yritä sutia siitä kiven päältä. Hansu ja Tuire ajeli Safarin vain hieman madalletuilla n.2bar paineilla. Talvi- ja normaali katurengas toimii varmaan suht yhtä hyvin maastossa olipa painetta 2 vai 3bar.

TT| kirjoitti:Suurin hyötyhän tuosta paineiden laskusta tulee siitä että isompi osa renkaasta osuu maahan. Tuon näkee jo silmällä, kun paineita alentaa. Ja varmasti enemmän hyötyä tuosta on juurikin AT/MT renkailla, joissa lisää kulutuspintaa tulee vielä reunoilta. Samoiten kivikossa matalalla paineella rengas suorastaan tarraa maastoon kiinni, eikä vain yritä sutia siitä kiven päältä. Hansu ja Tuire ajeli Safarin vain hieman madalletuilla n.2bar paineilla. Talvi- ja normaali katurengas toimii varmaan suht yhtä hyvin maastossa olipa painetta 2 vai 3bar.

Juurikin niin....

Aina kun kirjoitan, niin se on OT
Entisessä elämässä ajelin neuvostovaltion lahjalla ZIL-kuorma-autolla, jossa oli neuvostomaan "matkailukoppi" riippumattoineen ja valurautakaminoineen, kuitenkin kotomaassa asennetulla Perkins dieselillä ja ZF:n ohjaustehostimella! Siinä vehkeessä oli sisältä säädettävät rengaskohtaiset täyttö/tyhjennysvenntiilit. Tuli joskus talvella kokeiltua kumpi menee paremmin jalkamies, vai auto. Auto vei 10 - 0 voiton. Kun rengaspaine oli 0,5bar rengas oli 0,5m leveä. Ykkösellä ja alennusvaihteella se kulki tyhjäkäynnillä ~2km/h. Auton voi jättää itsekseen ryömimään eteenpäin, kun itse kävin katselemassa etukäteen ajouraa. 12T:n kokonaispainolla se kulki vielä hangen pinnalla, kun jalkamiestä upotti. Normaalipaineisella renkailla auto upposi heti hankeen ja kaivautui mahaansa myöten lumeen. Venäläisellä lapiolla sai kummasti hien pintaan, ennenkuin alusta oli kaivettu tyhjäksi. Ilman lukkoja yhden pyörän sutiessa muut viisi ottivat levon ja siinä sitä oltiin. Ristiriipunnasta ja yhden pyörän sutimisesta selvittiin vinssillä. Vaijeri oli peukalonvahvuista jäykkää ja sikkuraista. Sen kun sai johonkin kiinni, niin mikään ei enää pidätellyt, paitsi kiinnityskohdan kesto. Lisäksi vaijeriin sai rissapyörän, jolla vetovoima kaksinkertaistui. Lähtipä kerran tornigazin etupuskurikin irti, kun sitä taljalla koetettiin saada suosta irti. Että kyllä rengaspaineilla on väliä

Onhan sillä merkitystä, mutta en vaan viitsi lähes joka päivä vekslata paineita edestakaisin. Ajattelin noilla yli 10 vanhoilla sirkkelinterilläkin kokeilla joissain välissä, kunhan saan oman ilman tuottoaseman kotisaarelle.
Joskus tullut myös ajettua Zilillä maastossa, tosin siinä oli neukkulainen bensakone

Lukot on tehty käytettäviksi, aktiivinen käyttö taitaa ehkäistä ryytymistä?