Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Täällä voit kertoa tekemistäsi retkistä ja suunnitella uusia
Vastaa Viestiin
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

Ja niin on tullut aika kun Tampereen kuninkaallinen ysi-paikkainen kuravelli on liikahtanut hallilta taas kohti äärimmäistä adventuree, eli Lapin villiä erämaata. Eihän siitä ole viikkoakaan kun näsijärven-linja saapui sonkamuotkasta saamelaishäistä kunniavieraana. Myös toinen Näsijärven syncro reimo oli edustettuna näissä 3 päiväisissä kinkereissä missä hiilen läpi suodatettua kirkasta mautonta nestettä EI säästelty. Tästä, kunniaa ja mainetta niittäneestä reissusta tulee varmasti vielä kuvia. Kiitos MTaville joka tarjosi Reimon ylä-loungessa mullekin nukkumapaikan koska jouduin luovuttamaan supin verellä tahritun caravellen hääyötä viettävälle pariskunnalle joka halusi tunturin päälle yöksi..jossa moskiittoverkkona toimi kuulemma häähuntu. Kiitos Lapinlomamökit ja sannanputiikki jossa tälläkin reissulla tullaan pitämään pitstoppia, huoltamaan vehkeitä ja ottaan maljakkoo. Mutta joo, tuskin jaksan odottaa mihinkä perkeleen hankaluuksiin sitä tällä kertaa joudutaan. Tiedustelut on tehty, karttoja on tutkittu ja lukot on herkisteleen. Ensimmäinen reili tulee olemaan IvaloRock, jossa suurella todennäköisyydellä tullaan ottamaan maljakkoo ja jututtamaan paikallisia saamelaismessiaita. Caravellen parkkiruutu löytyy tällä kertaa vippitilojen äärellä..pääsee sitten aamulla vaan kaatuun bäkkäriltä suoraan kurdiluukusta kymppi-nelikypäräisen tahrimiin lakanoihin. Ainiin, näin kartanlukijan paikalta voin sanoa että näyttäisi takaloungessa olevan jo nyt Viitasaaren kohdalla porukka juhlatuulella vaikka kello on vasta viis kolkyt aamulla...saattaa osin johtua myös siitä että otettiin pari olympia-tason kiisseliä mukaan Kalevan bussipysäkiltä. Toivotaan että jos jäädään rajavyöhykkeellä kiinni miliiseille niin näiden girnujen äidinkieli sekä maidontuottajat saavat uuden focuksen koko hommalle. Mutta nyt lisää maljakkoo ja kuvia tulee reissun edetessä...toki ei tiedä millä aikataululla koska ei tiedä ollenkaan minkälaiset nettiyhteydet on missäkin.
Avatar
TT|
Swapman
Viestit: 6643
Liittynyt: 17.02.2012 18:01
Paikkakunta: Vantaa

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja TT| »

Nyt kuulostaa legendaariselle retkelle, ja jotain pientä sattumusta voi olla matkan varrelle jemmattuna 8-)
Why do it right when you can do it yourself?
I on oltava!
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

"Voi Juha Mieto, mitä soootanaa nyt taas"...kuului kuskinpenkin takaa kun ahdot tippui yhtäkkiä nolliin ja takalounge täyttyi vuotavan takaluukun kautta kasibittiseen usvaan tahdilla immiidiatli. "Jeesus mitä ny taas"!!?!? Voi hyvää syntymäpäivää, koskaan en ole nähny ryssän ulostautuvan puoliaukinaisesta kurdiluukusta sillä tahdilla. Se "unused diesel" olisi tappanut koko pohjoiskalotin malaria potilaat kerta rykäisyllä. Huhhuh! Onni onnettomuudessa, koko halvatun episodi tapahtui jälleen kerran Inarin seurakunnan territorion kohdalla (tästä lisää myöhemmin).........
Avatar
Neanterdaali
AktiVWisti
Viestit: 507
Liittynyt: 10.05.2014 09:26
Paikkakunta: Maaninka, Pohjois-Savo

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja Neanterdaali »

Nyt kyllä meni tämä matkailublogi aktiiviseen seurantaan :D :D :D
Volkkareitten harrastaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin!
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

Nyt pyörii hommat diipeissä vesissä....jatkuu
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

Huhhuh mitenköhän tätä sekasortoo vois lähtee avaamaan niin että tästä hommasta sais edes jonkunlaista alapurentaa. Puolitoista viikkoa reissussa ja hommat karannut tasolle Nykänen. Matkakertomusta on ollut turha koittaa kirjoittaa kun yhteydet ollut vaan sojutsiin ja tuo maljakon kittaaminenkin on riistäytynyt sille tasolle että en oo moneen päivään pystynyt syömäänkään kun alumiini ollut kokoajan tiellä. Tosiaan hiukan elättelin vielä kärsämäen liikennevaloissa toivoa että käytäisiin ensimmäiseksi parissa eri tunturissa rinkkojen kanssa ennenkuin avataan yhtään joulukalenteria, ettei taas karkais hommat heti käsistä. Niin...no kun sitten sain huomata kuinka paljon sitä Virosta tullaamattomana tuotua Iisalmelaista valkokultaa oltiin piilotettu caravelleen rajanylitystä varten, en tosiaan silloin vielä täysin sisäistänyt miten tuo jumalallinen etanolin partikkeli niin kivasti keinuu ylätasanteelle kun sitä alumiinia pitää päivätolkulla huulien välissä, sekoittaen haaveet kaikista tunturiöistä ja kalastuksesta koska Iisalmelainen näyttäis olevan vahvasti säveltäjän roolissa. Toki maljakkookin piti lähtee ottaan tunturiin kalastuksen lomassa muttakun se ajatus on jäänyt jo alkumetreillä ja caravellestä on tullut milf-carrier ennen Kuusamoa. Jälleen kerran toistuu tämä että mitä syrjempään koittaa mennä niin sitä enemmän caravellen matkaan hyppää girnuja.

Tosiaan se takalounge full of huonosti ahdettua lörsää-näytös tapahtui jälleen siis Golgatan ristillä eli Inarin seurakunnan tuning studion territoriossa. Viime vuonna sama paikka mutta silloin repeytyi kerrasta koko etureebenin kallistuksenvakain. Oli sekin sellanen näytös että huhhuh. Kauhee kajaus ja keula tippui tasolle tapolan grillivaunu ja insojen nappulat heitteli fender flaresit ja vakauttajat pitkin Golgatan jäkäläkangasta. "Tutkimattomat ovat herran tiet". Sillon kyllä muistu mieleen virsi viissataayks. No, Siionin pojat vieritti kiven tuning studion suuaukolta ja caravelle nousi yllätys yllätys kolmantena päivänä ilmaan nosturilla. Siinä se kemppaisen valokaari häiki niinkun tähti itämaan yllä kun couple of Aanarin-tietäjää kolvaili vakaajia ja yks tempo kemppaiseen virtaa niinku sähkötuoliin ja Tampereen kusimutterit veteli vaan gesmee kädet taskuissa ja ihmetteli että mitä paskaa just tapahtui. Tuolle kallistuksenvakaajan repeytymiselle löytyi syy myöhemmin. Olin nimittäin lainannut ennen reissua caravellen Pirkanmaalla jonkun messiaksen häihin hääautoksi. No, jälkeenpäin sain videomateriaalia näistä kinkereistä...jatkuu kun kerkee kirjottaan.
Avatar
Jouni
AktiVWisti
Viestit: 391
Liittynyt: 29.04.2012 15:26
Paikkakunta: Inari

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja Jouni »

Mukavata tarinaa! :)
Koko revohka tuli bongattua Ivalossa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Avatar
TT|
Swapman
Viestit: 6643
Liittynyt: 17.02.2012 18:01
Paikkakunta: Vantaa

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja TT| »

Nyt on kunnon tarinaa maailman kierroksilta, odotellaan lisää malttamattomana :lol:
Why do it right when you can do it yourself?
I on oltava!
Avatar
Neanterdaali
AktiVWisti
Viestit: 507
Liittynyt: 10.05.2014 09:26
Paikkakunta: Maaninka, Pohjois-Savo

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja Neanterdaali »

:lol: :lol: :lol: :lol:
Toivottavasti jatkuu pian!!!
Volkkareitten harrastaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin!
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

Jeees...tuli tosiaan luovutettua sitten tän yhden massikeisarin tyttärelle caravelle hääautoksi...ja jälki oli sen mukaista. Tosiaan katselin häiden jälkeen sitten videomateriaalia näistä ihanista satuhäistä!!!!!!! Muutama videoclippi näytti kohdistuvan rakastuvaisiin...mutta loput 10-15 pätkää siihen yleiseen riehumiseen caravellen katolla ja konttorissa, naureskellessa sille autolle ja vittu se miten sillä ajetaan. Kyllä..."ompas hassu auto" tuli moneen kertaan videolla kuultua. Ja sattuipahan hääpaikka vielä olemaan semmoisessa paikassa että sielä ympäristössä on ilmeisesti kuvattu Edwin Laineen Tuntematon. Ei varmaan tarvi ihmetellä minkätakia rakkaan XKV:n keulan tuennoille kävi miten kävi...HÄ!!?? ...."hassu auto", "Arttu Wiskarin mökkitie" ja vittu ainakin tusinan verran teurastettavia sisällä, kommando-ovi auki..."HAHAHAAHHAAAA"!!! En tiedä edes miten pystyn surun murtama kertomaan tätä. Yhtään miespuolista ei näkynyt olevan koko koslassa tai edes maillahalmeilla toppuuttelemassa vaikka niitä älyttömimpiä kytkinpommeja koska G-vaihteestakaan ei ollut mitään tietoa että olisi pystynyt edes vähän antaan sachsille armoa..mutta ei.. kaikki caravellessä oli naaras puolisia emakoita, ja korostan EMAKOITA. Mielestäni kukaan ei ollut alle 80kg ja suurin niistä näytti olevan geenimanipuloitu..ja se saatanan yksilö istui vielä sielä kaikkein pyhimmässä paikassa eli etupenkillä, Huittisten-linjan käsinojallisella-jakkaralla. Huhhuh. Luultavasti kummankin käsinojan oli pakko olla yläasennossa sillä se sika näytti kuin näyttikin mahtuvan etureebeniin istumaan leveyden puolesta! (vaihdampa spotifystä Sabatonia soimaan että pystyn jatkamaan muistelua). Ehkä ristiriitaisimmat ajatukset tulivat kuitenkin yhdestä videopätkästä kun kyseinen possu jouduttiin avittamaan etupenkille tyylillä rosvonjakkara. Ja lähes samankokoinen "räjähtämätön tammitynnyri" istui jo valmiiksi kartanlukijan paikalla väsyttämässä etujousia ja hakkaamassa hanskalokeroo kiinni...Voi helvetti jos sen lukon vastakappale on vinossa niin ei sitä tarvi perkele koittaa hakata kiinni monta-kymmentä kertaa saatana (sekin piti sitten vaihtaa varaosa-autosta uuteen kun se vastakappale oli vääntynyt). Saatanan pahaltahan se tuntuu nähdä kun omaa kultaa pidetään kun teuras-autoa, huhhhuh!!!! Noniin jokatapauksessa katastrofi oli jo siinä vaiheessa käsinkosketeltavissa kun joku oli etureebenissä saanut kummatkin hammondin soinnut päälle (hitto kun en muista just nyt miksikä niitä lukkojen vipuja ne siat oli luullut kun ne oli ylös vedetty mutta en kyllä ihmettele yhtään että Spede on tehnyt sketsin naisen-logiikka)! Sen verrran väkisin oli etulukonkin sävelasteikko vedetty päälle että säveltaulu oli irronnut liitoksista kun sitähän pitää ainakin tässä vuosimallissa kääntää ensin ja sitten vasta vetää että saa päälle. Sen verran kova vehje näyttää kuitenkin lukollinen vanagon olevan menemään että aamulla se oli hääjatkojen parkkipaikalla vaikka mikään ei viitannut siihen. Ja tosiaan sitä rukajärventien miinakenttää pitkin caravelle joutui kestämään ties kuinka monta tuntia. Videomateriaalia minulla ei siis ole itse tapahtumasta minkä takia keula siihen kuntoon meni mutta häiden jälkeen se jokatapauksessa oli karmeessa kunnossa. Niin mutta siinä tosiaan se kertomus miksi keula on totaalisessa edelleen...

Ainiin sen verran vielä, että viikko näiden häiden jälkeen kun olin hatanpään city nesteellä tankkaamassa caravelleä ja kävellessäni takaisin kassalta niin näin näyteikkunan takaa, pajatson vieressä tämän ulospuhallussäiliön joka ajeli häissä autollani...ja jumalauta suussa ainakin kolme munalompakkoo ja edelleen joku numerokyltti odotti pöydässä tarjoilijan tuovan lisää safkaa. Ei saatana.


...Noniin se siitä. Matka jatkui alkuperäisen kokoonpanon kanssa kohti ryssänrajaa, mihin meidän piti toimittaa nämä pari kiisseliä. En tiedä kuinka tarkasti viitsin paikkaa kertoa mutta itä-lappiin jokatapauksessa. Ivalorockiin piti kuitenkin ehtiä. Ja tosiaan näiden girnujen isän piti odottaa meitä rajavyöhyykkeen "jollain puolen", mutta niin epämääräiset tiedot saatiin että päätettiin ajaa nellimmin erämaahotelliin syömään ja ottaan pari hiivaa misujen kanssa koska yhteydenottoa ei ollut kuulunut toiseltapuolelta. No yöhönhän se sitten lopulta meni ja misutkin oli aika juupalaisessa kunnes lopulta tuntematon numero soitti ja sielä oli näiden smiugujen isukki, joka ilmoitti että hänen hodari oli tippunut kiven päälle ja laatikko valutti öljyt maahan eikä voinut tulla hakemaan heitä rajan tältä puolen. Reissun ehkä mielenkiintoisin osio oli alkamassa. Sen verran olen tutustunut Tampereella näihin olympia-tason kiisseleihin että olen haistellut että jotain mafia- tai gazprom-taustaa on oltava. No, sanaakaan ymmärtäneinä kuunneltiin mielenkiinnolla tätä vakavalta tuntuvaa puhelua mikä kesti noin vartin, johon liittyi niin kyyneliä, naurua ja vakavia ilmeitä. Sitten puhelu päättyi ja Tampereen kusitolpat tuijotti silmät ammollaan ryssiä..."niin?"...Ei vastausta, ja kommunikointi tapahtui hetken aikaa osuuspankinmerkeillä. Sitten toinen Irinoista kysyi että voidaanko viedä heidät rajan toiselle puolelle jotain sodanaikaista reittiä pitkin koska isällä oli Lantikasta hajonnut laatikko? "Jaahas"(hetki hiljaa)....ja ennen kun ehdittiin vastata mitään soi jälleen TeleRUS. Ja taas sama homma, 10-15minuuuttia erikoista puhelua. "niin viettekö meidät toiselle puolelle, isä on hoitanut rajavartiat pois? Suomen puolta ei pysty hoitamaan mutta on reitti mitä pitkin pääsee huomaamattomasti ryssiin". (ja taas kaikki hetken hiljaa ja odottaa varmaan että joku porukasta sanoo jotain ja ottaa vastuun). "no missä se tie olis mitä pitkin vois ehkä ajaa?"...ja samaan aikaan tulee tekstiviesti Irinalle. Kuvaviestistä käy reitti ilmi joka on Nellimissä, Paatsijoesta yli ja niin saatanasti vätsäriin ja sielä jotain merkkaamatonta reittiä takaisinpäin ja järvien ympäri ja jonkun joen yli ja...rajavyöhykkeelle...ja siitä jotain mutatietä pitkin ryssiin. Huhhuh että allekkirjoittanutta ei ole hetkeen jännittänyt niin paljon. No siitä joitakin kymmeniä kilometrejä eteenpäin ajeltaessa hiukan avoimemmalle tieosuudelle niin kuulen saatana yläpuolella kopterin äänen ja hetken päästä kun näen vilauksen kuusien takaa tunnistan sen heti HINDiksi!! Ja alkaa sitten sydän hakkaan niin saatanasti..muiden puolesta en osaa sanoa koska veikkaan että eivät ehkä ymmärrä kaks-nelosen tulivoimaa ja että kyseessä on armeijan tulivoimaisin kopteri. Itse en kuitenkaan saanut sanakaan suustani. Asiaan kuitenkin paljon perehtyneenä huomasin että ainakaan rakettipattereissa ei ollut missileitä joten hetkeksi pystyin keskittymään katsomaan vielä tarkemmin että onko yläparvella näkyvissä toista henkilöä, mikä siis hallinoi aseiden käyttöä...ja olihan sielä perkele toinenkin tummennetulla kypärälasilla varustettu...ja tuntui olevan suora katsekontakti caravelleen ja kuulin selvästi miten kopteri seurasi meitä. Olin siis kartanlukijan paikalla enkä uskatanut tai tiennyt mitä sanoisin joten koitin olla normaalisti ettei kukaan ehkä ymmärtäisi tilanteen vakavuutta. "STOP, tähän seis" kuului takaooberista. Sydän hakkasi niin kuin olisin ensi kertaa rakastunut...
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

Miten tänne pystyy laittaan kuvia??? Eihän tästä ny tuu mitään jos on vaan pelkkää tekstiä. En kyllä ny muista onko mulla kauheesti mitään kuvia kun oon tainnut aika sumussa kulkee mutta on tulossa ihan ok tason reissujuttua kunhan sais vähän väliin eka fotoo. Jaa tuoltahan niitä saa laitettua...
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

Jaahas, kuvan maksimi koko saa olla 5megaa. Oon sitten näköjään voi seevetti...säätäny pikku juupalaisessa kameran kuvakooksi 5312x2988. Eli 16megaa per räpsy. Näköjään oon ottanut muunmuassa vajaa 70 kuvaa sarjalla...hmmm ilmeisesti taideteoksen nimi on "mustikoita ja alecoggia"??? Voi jumangleisöni mikä sankari. Tarvii jotenkin pienentää näitä että saan ne nyt tänne.
Avatar
Neanterdaali
AktiVWisti
Viestit: 507
Liittynyt: 10.05.2014 09:26
Paikkakunta: Maaninka, Pohjois-Savo

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja Neanterdaali »

Parahin XKV: mielestäni Juha Vuorisen (vaikka onkin arvostettu kirjailija) jutut ovat sanamukaisesti paperia verrattuna Sinun reissukertomuksiisi.
Toivoisin että vakavasti harkitsisit tarinoitten julkaisua laajemmalle lukijajoukolle, esimerkiksi Facebookissa ja sitä tehden vaikka kirjana!
Tämä on parasta antia mitä olen pitkään aikaan saanut lukea, kiitos!!
Volkkareitten harrastaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin!
Avatar
TT|
Swapman
Viestit: 6643
Liittynyt: 17.02.2012 18:01
Paikkakunta: Vantaa

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja TT| »

Juurikin kuvailemasi Syncron järjetön rankaisu mistään mitään ymmärtämättömien ihmisen irvikuvien toimesta, on syynä että aika rajattu joukko on joille Syncron voi antaa käyttöön ilman mukana tulevaa kuljettajaa.
Why do it right when you can do it yourself?
I on oltava!
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

35425235
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

57636575
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

653856835835
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

78678487
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
XKV
Vasta alkaja
Viestit: 19
Liittynyt: 04.12.2014 22:21

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja XKV »

Viimeisimmän kuvan tarina tulee seuraavaksi.
vville
AktiVWisti
Viestit: 730
Liittynyt: 03.04.2013 16:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Supikoiracarrier goes lappland. Part 4

Viesti Kirjoittaja vville »

Ollaanpas siellä oltu ihanan romantillisia ja vähän tuhmiakin. Epäilemättä monen maljakon mittainen seikkailu. Jatkotarinaa odotellaan...
2016 Tölkkikuvakilpailun 4. paras.
Trokarijobbari, Raadon (ex Syncrovwaarin Lager) kuljettaja.
Vastaa Viestiin